sunnuntai 21. lokakuuta 2012

They would be as in love with you as I am


















Sateen tehdessä selvää syksyn lehdistä
Me juoksemme käsi kädessä metrotunneliin

Sinä kiroat kihartuvia hiuksiasi
Minun nähdessä edessäni enkelin

Ja me puhumme kadotetuista hetkistä
Maaseutujen ennakkoluuloisista lettipäistä

Jotka eivät päästä enää leikkeihin mukaan
Jos on ollut viikon vesirokossa sängyn pohjalla


Enkä minä muista milloin viimeksi
Olisin halunnut niin kovasti

Että metrot olisivat vähän hitaampia
 Ja etten pelkäisi enää katsoa silmiin

Kun hetket muuttuvat hiuksenhienoiksi



tiistai 9. lokakuuta 2012

I think last night you were in my dreams



















Minä tanssin olohuoneessa
Heiluttaen vartaloani hieman liian rohkeasti

Sinä hiljennät radiota
Ja annat Hendrixin hengähtää hetken

"Mitä sille intellektuellille kusipäälle kuuluu?"

Kysyt ja viskaat tupakantumpin ikkunasta

Enkä jaksa näyttää nyrpeätä naamaa
Sillä olethan viimein saapunut luokseni

Muutaman kelvottoman selityksen
Sekä puolikkaan vodkapullon kera

Siispä hymyilen kuin Julia Roberts
Annan sinun humaltua hetkestä

Jota emme kumpikaan
Usko huomenna enää todeksi

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Some nights I'm scared you'll forget me again

















Ja kun aamu näyttää ruskaiset kasvonsa
Minä haravoin vaahteranlehdistä suurensuuren lehtikasan
Jonka sekaan piilotan takkuiset hiukseni
Rohtuneet huulet

Että voisin unohtaa pieneksi hetkeksi

Ettet ole täällä kertomassa
Kuinka ihoni tuoksuu auringonkukilta


Ja miten hienot naiset eivät itke
eivätkä kiltit tytöt suutu

Hyvästien saapuessa aamuyön tunneilla




maanantai 20. elokuuta 2012

I have simply decided to dislike you now


Enkä osaa kirjoittaa runoa,
Jossa maailma on äkisti muodostunut paikaksi
Johon on helppo sopeutua
Ja nauttia pienistä hetkistä

Antaa onnen tulla sisään kattoikkunasta
Ja hymyillä jokaiselle vastaantulevalle

Minun runoissani elämä maistuu sitruunankuorille
Eikä ensirakkaus ota vuosien jälkeen yhteyttä

Ja suru tulee väkisinkin puseroon
Kun vaatteeni uivat etupihan kaivossa

Ja sinä olet vaihtanut lukot
Kantanut sen karmivan huuhkajan vuoteeseesi
Vain kertoaksesi kuinka en osannut edes kahvia keittää

Minun runoissani
On aina tilaa pahoille unille


ps. anteeksi pitkä päivitystauko. On vain ollut jokseenkin kiire ja stressiä pukkaa(YO-kirjoitukset pian, apua)


keskiviikko 8. elokuuta 2012

I just concertina and wrap around the world


















Ja kun syksy saapuu
Minä sukeltaisin keltaisiin kumisaappaisiini

Sanoisin hyvästit tutuille poluille ja puille
Ja sille naapurin vihaiselle puudelille

Jalka olisi helppo laittaa toisen eteen
Kun ei ole paikkaa mihin juurensa kasvattaa

Ja illan hämärtyessä
Nuotio lämmittäisi kylmäksi käyvät varpaani
Tarjoaisi minulle lämmintä kättään

Ja minä laulaisin laulun

Vapaudelle
Ikuisuudelle

Sillä minun matkani
Ei päättyisi koskaan


maanantai 6. elokuuta 2012

In the sound of silence



















Kun kurkistan ikkunasta
Rauhallisesti huojuvaa metsää
Elokuisen illan viimeisiä valopilkkuja

Tahdon hiipiä koivujen huomaan
Kerätä helmani täyteen mustikoita

Tehdä kuperkeikkoja takaperin
Ruohikon vihertäessäni housujeni polvipaikat

Nähdä kuinka menninkäiset kömpivät takaisin koloihinsa
Kun aamuyö saapuu päivänsäteinä pimeyteen


Nukahtaa sammalmättäälle
Kissankellojen kutitellessa poskipäitä



sunnuntai 5. elokuuta 2012

Satukirjani viimeinen luku


















Sinulla on asuntooni avain
Ja hammasharjasi syleilee omaani

Aamuisin, keität meille molemmille kahvia
Luet lehden huolella

Kerrot miten bussissa ipana lauloi Samuli Putroa
Ja sinä tietysti hyräilit mukana

Pian kello lyö päivääsi tahtia
Ja sinä suutelet minuun merkkisi

Kurkistan varovasti verhojen takaa
Kun kiirehdit bussiin 67

Ja minun on helppo hymyillä
Juoda vielä yksi kuppi kahvia

Sillä sinä olet todellisuus
Jota minun ei tarvitse paeta


Is anybody out there?

Saavuin sattumalta katsomaan vanhaa blogiani. Jotenkin pikkuruisia merkintöjäni lukiessa tuli hirmuinen halu jatkaa tämän blogin parissa uudestaan. Aikaa on toki kulunut jo monia kuukausia viime postauksestani, mutta  koen ettei silti ole liian myöhäistä jatkaa tämän blogin parissa.

Toivotan siis kaikille uusille ja vanhoille lukijoille lämpimästi tervetuloa!

ps. hymyilytti suuresti kun huomasin, että teitä lukijoita on täällä edelleenkin näin suuri määrä!<3

lauantai 15. lokakuuta 2011

They say every end is a brand new start

Hei kaikki ihanat lukijani!

On pakko nyt surukseni ilmoitta, ettei tämä blogi näillä näkymin jatka toimintaansa. Voi olla, että joskus hamassa tulevaisuudessa teen toisen, samantyylisen blogin.

Kiitos kaikille kommentoijille ja lukijoille. Olette piristäneet päiviäni ihan hirmuisesti<3

maanantai 3. lokakuuta 2011

Make sure that you can't see me, hoping you will see me



















Rantaviivaa pitkin
Hiivit hiljaa kuin nuorallatanssija

Annat aallokon nuolla pitsimekkosi reunaa
Kastella marmorisen hipiäsi

Ja kun kurotat sormesi ilmaan
Kutittaaksesi sadepilven reunaa

Minä toivon hiljaa
Olevani ihan hitusen verran rohkeampi

Ottaakseni muutaman askeleen luoksesi
Vain nähdäkseni montako pisamaa

Heinäkuu kasvoillesi unohti
Ennenkuin toi sinut luokseni

Tyttö elokuu


ps. Anteeksi hirmuisesti valtavan pitkä päivitystauko. On vain ollut kovin kiireistä:/

lauantai 17. syyskuuta 2011

We use our penguin costumes more than our evening dress



















Teknon kantautuessa korviin
Tanssimme liian lähellä toisiamme

Hengitämme liian tiheään
Ollaksemme täysin tolpillamme

Ja silti jokainen meistä
Kuulee ne kliseiset sanat
Jotka tuntuvat siitä huolimatta aidoilta

"Olette ihana yleisö"

Ja sinun käsivartesi
Pitävät huojuvan vartaloni pystyssä

Kun annan musiikin viedä
Enkä jaksa muistaa enää,

Miltä tuntuu olla suruissaan
Tai edes hitusen onneton


ps. Wombattien keikka oli aivan täydellinen;>

tiistai 13. syyskuuta 2011

You sang me Spanish lullabies


Kun yöperhoset saapuvat
Sinun tuutulaulusi kaikuu hiljaisena

Värittäen pimeyteen
Tuhansien sateenkaarien värit

Ja henkäyksesi iholla
On kuin lupaus kesästä
Joka ei loppuisi ikinä

Juuri ennen kuin nukahdan,
Kuulen kuiskauksen korvaani vasten

"Me voidaan käydä pilvissä kyläilyllä"

lauantai 10. syyskuuta 2011

Answer me truthfully, do the clouds kiss you?



















Minun nimeni on metsien kuiskailevat keijut
Minun nimeni on kevättuulen lämmin kutsu
Minun nimeni on Helsingin jokainen nurkkakahvila
Minun nimeni on mukataiteellinen runous
Minun nimeni on aamuiset henkäykset selässäni
Minun nimeni on 70-luvun muotitietoiset narkkarit
Minun nimeni on sävel, jota en millään saa paperille
Minun nimeni on sinivalas tyynellä valtamerellä
Minun nimeni on kirjekyyhky ikkunalaudallasi
Minun nimeni on Tukholma alkukesästä
Minun nimeni on vihreä, jollä väritän maailmankuvani
Minun nimeni on filmille tallennetut muistot
Minun nimeni on musiikki
  jota soitat,
kun sinulla on ikävä


ps. ylläoleva teksti on eräs äidinkielenläksyni. Tarkoituksena oli kirjoittaa runo aloittaen jokainen säe sanoilla minun nimeni on/minun nimeni ei ole. Runon on tarkoitus kertoa jotain juuri minusta. En sitten tiedä kuinka hyvin onnistuin: >

pss. Täytyy vielä ilmoittaa, että ensiviikolla postaustahti varmaankin hidastuu koeviikosta johtuen.

maanantai 5. syyskuuta 2011

I could drink a case of you darling



















Ja olen uudessa nousussa
Hymyillen kulturelleille laitapuolen kulkijoille
Kuiskien toisiin pöytiin puhkipalaneita rivouksia

Vain saadakseni vähän huomiota
Sinulta,
Häneltä


Hetki ennen valomerkkiä
Tarjoan koko helahoidolle
Raakaa viinaa
Ja sirkushuveja

Ja kun syksyinen yö kutsuu luokseen
Haurasta, humaltunutta olemustani

Teen selväksi yhden asian,
En minä osaa käyttäytyä nätisti

Edes sinun nähtesi


(Saanko silti ottaa sinusta tukea,
jos vaikka sattuisin horjahtamaan?)


ps. Anteeksi pieni taukoni täällä blogissa. Olen ollut vain hieman kipeä viimepäivinä:/

keskiviikko 31. elokuuta 2011

So we burst into colors, colors and carousels














Unten mailla
Lennän satakielien mukana
Trooppisille saarille

Soitan pelimannien kanssa
Kun sirkus saapuu kaupunkiin

Lähden seitsemän meren taa
Kuullakseni merenneitojen laulun

Järjestän teekutsut pilvien päällä
Pukeutuen kuin filmitähti

Pyydystän tulikärpäsiä kämmenelleni
Kunnes aamu verhoaa metsien puut

Herätessäni todellisuuteen
Tunnen tutut huulet otsaani vasten
Enkä edes halua nukahtaa uudestaan


Minullahan on jo kaikki




lauantai 27. elokuuta 2011

Passing silhouettes of strange illuminated mannequins



Keskustan yössä
Taiteet kutsuvat luokseen
Minä tiedän,
Mitä haluan muistaa huomenna

Vastaamattomia puheluita
Pikkuruisia kyyneliä bussipysäkillä
Ystävien äänet pimeässä
Katkonaiset lauseet pullonpohjalta
Jazzin huumaa tanssilattialla

Kaulalle kuiskatut lupaukset
Sormenpäihin saakka ulottuva tunne,
 Tätä on onnellisuus

Vaikka pieneen hetkeen,
En jaksanutkaan hymyillä
Ihan niin leveästi


torstai 25. elokuuta 2011

There's still a little bit of your face I haven't kissed














Minä kaipaan niitä päiviä
Kun istumme kahvilassa
Sormenpäät varovasti yhdessä

Ja jokainen lause
On pitkän harkinnan takana

Kaipaan niitä aamuja
Kun herättelet minua
Kutitellen kaulani kaaria

Vaikka tiesit saavasi kuulla kunniasi
Kunhan ensin nukun vähän

Kaipaan niitä hetkiä
Kun maailma mahtuu silmiesi satoihin sävyihin
Illalla selkään suukotettuihin rakkaudentunnustuksiin

Kaipaan sinua
Joka ainoalla tavalla

maanantai 22. elokuuta 2011

I love your depression and I love your double chin













Bussipysäkin takana
Soitan sinulle vihoissani ja kerron

Kuinka tyhmästi olet käyttäytynyt,
Kuinka minulla on paha mieli

Enkä todellakaan anna olla


Ja vain hetkeä myöhemmin,

Istun ajatusteni kaatosateessa
Kuunnellen pala kurkussa
Puhelimen toisesta päästä kuuluvaa hiljaista pyyntöä

"Älä huuda enää"


Kylmien väreiden kulkiessa selkääni pitkin
Minä tajuan äkisti,
Kuinka hirveä idiootti olen ollut


Ja minä toistelen sinulle
Tuota kulunutta sananpartta
Hetki hetkeltä epätoivoisemmin

"rakastan,
 Rakastan"


ps. Anteeksi sekava postaus:/ On vain ollut aika pirstaleinen viikonloppu. Voiton puolella tässä onneksi ollaan:>

perjantai 19. elokuuta 2011

You're the star and I am the blackened sky















Bussissa matkalla linnunradan laidalle
Edelliskesän ystävä kertoo vaeltavansa monta viikkoa
Kuin Nuuska Muikkunen konsanaan

Minä odotan hiljaa vuoroani kertoa
Kuinka syvä Mariaanien hauta todella on
Kun sinne matkustaa mielensä sopukoissa

Ja kuinka paljon kuluu aikaa
Ennenkuin ihminen todella hymyilee aidosti
Oltuaan kolme vuotta murheen murtama

Ennenkuin saan sanani ilmoille
Kuulen kuiskauksen muistojeni merestä
"Sinulla on kauniit kädet"

Ja hiljaisuus täyttää mieleni,
Kuin kauan kaivattu sävel

tiistai 16. elokuuta 2011

In a big big way, I am really small













Syksyiset sadepisarat
Pyyhkivät asfaltin pintaa

Hukuttavat kesän askeleet
Vesilammikkojen syvyyksiin

Minä annan veden kastella hiukseni
Tuoden pisarat olkapäiltä rinnuksille

Nostan käteni ilmaan
Kannatan hentoa vartaloani
Varpaitteni varassa


Kun sade viimein lopettaa soittonsa
Ja auringon säteet
Luovat minuun odottavan katseen

Tanssin vetten päällä
Viimeisen näytökseni


ps. 39 lukijaa<3 Kiitos jokaiselle teistä, kun jaksatte lukea minun hupsuja juttujani:3