Minä kaipaan niitä päiviä
Kun istumme kahvilassa
Sormenpäät varovasti yhdessä
Ja jokainen lause
On pitkän harkinnan takana
Kaipaan niitä aamuja
Kun herättelet minua
Kutitellen kaulani kaaria
Vaikka tiesit saavasi kuulla kunniasi
Kunhan ensin nukun vähän
Kaipaan niitä hetkiä
Kun maailma mahtuu silmiesi satoihin sävyihin
Illalla selkään suukotettuihin rakkaudentunnustuksiin
Kaipaan sinua
Joka ainoalla tavalla
ää oon ihan tyhmä kun kommentoin jokaseen sun kirjotukseen, mutta taas saat mut itkemään nää vaan iskee jonnekkin syvemmälle. Voisit yhtä hyvin kirjoittaa musta.
VastaaPoistahui, kylmät väreet nousi! (hyvällä tavalla tietenkin :)
VastaaPoistaHenni: Oo kiitos ihan hirmuisesti. Ihana kuulla, että jossain on joku, jota koskettaa juuri minun sanani noin kovasti. Liikutun tässä kohta itsekin:><3
VastaaPoistaMinna: Oikein kylmät väreet: > Kiitos kovin!
Voi, kiitos♥ olisihan se ihanaa, mutta ehkä en uskalla päästä irti..;<
VastaaPoistaps.kirjotat tosi kauniisti ja koskettavasti, annatko minulle kirjoitustaitosi? :D
Oi kiitos kovin:>>
VastaaPoista