Bussissa matkalla linnunradan laidalle
Edelliskesän ystävä kertoo vaeltavansa monta viikkoa
Kuin Nuuska Muikkunen konsanaan
Minä odotan hiljaa vuoroani kertoa
Kuinka syvä Mariaanien hauta todella on
Kun sinne matkustaa mielensä sopukoissa
Ja kuinka paljon kuluu aikaa
Ennenkuin ihminen todella hymyilee aidosti
Oltuaan kolme vuotta murheen murtama
Ennenkuin saan sanani ilmoille
Kuulen kuiskauksen muistojeni merestä
"Sinulla on kauniit kädet"
Ja hiljaisuus täyttää mieleni,
Kuin kauan kaivattu sävel
öäööä mä en osaa sanoa mitäöän kuinka joku osaa kirjoittaa näin ?
VastaaPoistaVoih, onkohän tämä nyt hyvä vai huono juttu?:)
VastaaPoistaMinun mielipiteeni on, että tämän ja ensimmäisen merkinnän välillä on suunnaton tasoero. Upeaa!
VastaaPoistaOoo kiitos kovin: > hymyilyttää, tshihih!
VastaaPoistaoot taas kerran kirjottanu niin ihanasti :-)!♥
VastaaPoistaKirjotat aivan uskomattoman upeasti! :)♥
VastaaPoistahiisu: Oih kiitos:><3
VastaaPoistaOnlyMe: Kiitos hirmuisesti:><3
Oi, tämä on vavisuttava.
VastaaPoista