Satukirjani viimeinen luku

Sinulla on asuntooni avain

Ja hammasharjasi syleilee omaani

Aamuisin, keität meille molemmille kahvia

Luet lehden huolella

Kerrot miten bussissa ipana lauloi Samuli Putroa

Ja sinä tietysti hyräilit mukana

Pian kello lyö päivääsi tahtia

Ja sinä suutelet minuun merkkisi

Kurkistan varovasti verhojen takaa

Kun kiirehdit bussiin 67

Ja minun on helppo hymyillä

Juoda vielä yksi kuppi kahvia

Sillä sinä olet todellisuus

Jota minun ei tarvitse paeta