They would be as in love with you as I am

Sateen tehdessä selvää syksyn lehdistä
Me juoksemme käsi kädessä metrotunneliin

Sinä kiroat kihartuvia hiuksiasi
Minun nähdessä edessäni enkelin

Ja me puhumme kadotetuista hetkistä
Maaseutujen ennakkoluuloisista lettipäistä

Jotka eivät päästä enää leikkeihin mukaan
Jos on ollut viikon vesirokossa sängyn pohjalla


Enkä minä muista milloin viimeksi
Olisin halunnut niin kovasti

Että metrot olisivat vähän hitaampia
 Ja etten pelkäisi enää katsoa silmiin

Kun hetket muuttuvat hiuksenhienoiksi

I think last night you were in my dreams

Minä tanssin olohuoneessa
Heiluttaen vartaloani hieman liian rohkeasti

Sinä hiljennät radiota
Ja annat Hendrixin hengähtää hetken

"Mitä sille intellektuellille kusipäälle kuuluu?"

Kysyt ja viskaat tupakantumpin ikkunasta

Enkä jaksa näyttää nyrpeätä naamaa
Sillä olethan viimein saapunut luokseni

Muutaman kelvottoman selityksen
Sekä puolikkaan vodkapullon kera

Siispä hymyilen kuin Julia Roberts
Annan sinun humaltua hetkestä

Jota emme kumpikaan
Usko huomenna enää todeksi

Some nights I'm scared you'll forget me again

Ja kun aamu näyttää ruskaiset kasvonsa
Minä haravoin vaahteranlehdistä suurensuuren lehtikasan
Jonka sekaan piilotan takkuiset hiukseni
Rohtuneet huulet

Että voisin unohtaa pieneksi hetkeksi

Ettet ole täällä kertomassa
Kuinka ihoni tuoksuu auringonkukilta


Ja miten hienot naiset eivät itke
eivätkä kiltit tytöt suutu

Hyvästien saapuessa aamuyön tunneilla

I have simply decided to dislike you now

Enkä osaa kirjoittaa runoa,
Jossa maailma on äkisti muodostunut paikaksi
Johon on helppo sopeutua
Ja nauttia pienistä hetkistä

Antaa onnen tulla sisään kattoikkunasta
Ja hymyillä jokaiselle vastaantulevalle

Minun runoissani elämä maistuu sitruunankuorille
Eikä ensirakkaus ota vuosien jälkeen yhteyttä

Ja suru tulee väkisinkin puseroon
Kun vaatteeni uivat etupihan kaivossa

Ja sinä olet vaihtanut lukot
Kantanut sen karmivan huuhkajan vuoteeseesi
Vain kertoaksesi kuinka en osannut edes kahvia keittää

Minun runoissani
On aina tilaa pahoille unille


ps. anteeksi pitkä päivitystauko. On vain ollut jokseenkin kiire ja stressiä pukkaa(YO-kirjoitukset pian, apua)

I just concertina and wrap around the world

Ja kun syksy saapuu
Minä sukeltaisin keltaisiin kumisaappaisiini

Sanoisin hyvästit tutuille poluille ja puille
Ja sille naapurin vihaiselle puudelille

Jalka olisi helppo laittaa toisen eteen
Kun ei ole paikkaa mihin juurensa kasvattaa

Ja illan hämärtyessä
Nuotio lämmittäisi kylmäksi käyvät varpaani
Tarjoaisi minulle lämmintä kättään

Ja minä laulaisin laulun

Vapaudelle
Ikuisuudelle

Sillä minun matkani
Ei päättyisi koskaan

In the sound of silence

Kun kurkistan ikkunasta
Rauhallisesti huojuvaa metsää
Elokuisen illan viimeisiä valopilkkuja

Tahdon hiipiä koivujen huomaan
Kerätä helmani täyteen mustikoita

Tehdä kuperkeikkoja takaperin
Ruohikon vihertäessäni housujeni polvipaikat

Nähdä kuinka menninkäiset kömpivät takaisin koloihinsa
Kun aamuyö saapuu päivänsäteinä pimeyteen


Nukahtaa sammalmättäälle
Kissankellojen kutitellessa poskipäitä

Satukirjani viimeinen luku

Sinulla on asuntooni avain

Ja hammasharjasi syleilee omaani

Aamuisin, keität meille molemmille kahvia

Luet lehden huolella

Kerrot miten bussissa ipana lauloi Samuli Putroa

Ja sinä tietysti hyräilit mukana

Pian kello lyö päivääsi tahtia

Ja sinä suutelet minuun merkkisi

Kurkistan varovasti verhojen takaa

Kun kiirehdit bussiin 67

Ja minun on helppo hymyillä

Juoda vielä yksi kuppi kahvia

Sillä sinä olet todellisuus

Jota minun ei tarvitse paeta