maanantai 6. elokuuta 2012

In the sound of silence



















Kun kurkistan ikkunasta
Rauhallisesti huojuvaa metsää
Elokuisen illan viimeisiä valopilkkuja

Tahdon hiipiä koivujen huomaan
Kerätä helmani täyteen mustikoita

Tehdä kuperkeikkoja takaperin
Ruohikon vihertäessäni housujeni polvipaikat

Nähdä kuinka menninkäiset kömpivät takaisin koloihinsa
Kun aamuyö saapuu päivänsäteinä pimeyteen


Nukahtaa sammalmättäälle
Kissankellojen kutitellessa poskipäitä



8 kommenttia:

  1. Kerrassaan suloinen runo! Tällä hetkellä olen aivan innoissani syksystä, mutta runo muistutti, että kesää tulee kuitenkin ikävä - viimeistään sitten, kun Suomen sadekausi alkaa.

    VastaaPoista
  2. Oi ihanaa oot postaillut! (: rakastan sun runoja :3

    VastaaPoista
  3. Wau! en lue hirveästi blogeja ja tämän sinunkin löysin toisen kautta. olen uskomattoman iloinen että kuitenkin sen löysin. tämä on jotain todella kaunista. kiitos.

    VastaaPoista