torstai 25. elokuuta 2011

There's still a little bit of your face I haven't kissed














Minä kaipaan niitä päiviä
Kun istumme kahvilassa
Sormenpäät varovasti yhdessä

Ja jokainen lause
On pitkän harkinnan takana

Kaipaan niitä aamuja
Kun herättelet minua
Kutitellen kaulani kaaria

Vaikka tiesit saavasi kuulla kunniasi
Kunhan ensin nukun vähän

Kaipaan niitä hetkiä
Kun maailma mahtuu silmiesi satoihin sävyihin
Illalla selkään suukotettuihin rakkaudentunnustuksiin

Kaipaan sinua
Joka ainoalla tavalla

5 kommenttia:

  1. ää oon ihan tyhmä kun kommentoin jokaseen sun kirjotukseen, mutta taas saat mut itkemään nää vaan iskee jonnekkin syvemmälle. Voisit yhtä hyvin kirjoittaa musta.

    VastaaPoista
  2. hui, kylmät väreet nousi! (hyvällä tavalla tietenkin :)

    VastaaPoista
  3. Henni: Oo kiitos ihan hirmuisesti. Ihana kuulla, että jossain on joku, jota koskettaa juuri minun sanani noin kovasti. Liikutun tässä kohta itsekin:><3
    Minna: Oikein kylmät väreet: > Kiitos kovin!

    VastaaPoista
  4. Voi, kiitos♥ olisihan se ihanaa, mutta ehkä en uskalla päästä irti..;<
    ps.kirjotat tosi kauniisti ja koskettavasti, annatko minulle kirjoitustaitosi? :D

    VastaaPoista